Etusivu  | Jäsenyydet  | Aikataulut  | Palvelut  | Terveempi Yritys  | Klubisivut  | Yhteystiedot  | Shop  | Tietopankki  |
Kestävyys
Lihaskunto
Liikkuvuus
5 tärkeää ohjetta
Ravinto
Yleisimmät urheiluvammat
Maitohappo
Painonhallinta







Yleisimmät urheiluvammat ja niiden hoito

ENSIAPU

Äkillisen vamman tunnusmerkkejä ovat kipu, turvotus ja punotus.

Kipu johtuu kudoksensisäisen verenvuodon aiheuttamasta paineesta hermopäätteisiin ja solujen hapenpuutteesta. Turvotuksen aiheuttaa nesteiden, veren, imunesteen ja nivelnesteen kertyminen vaurioalueelle. Painovoiman vaikutus lisää nesteiden kertymistä kudokseen, ellei vaurioitunutta kohtaa pidetä kohoasennossa. Punoitus ja lämmöntunne ilmaantuvat paranemisen alkaessa. Punoituksen aiheuttaa veren kerääntyminen vaurioalueelle. Veri kuljettaa alueelle raviteita vaurion korjaamista varten ja poistaa tuhosta syntyneet jätteet, jotta jälleenrakennus voi alkaa.

Ensiavussa, oli vamma periaatteessa mikä tahansa, tärkeintä on estää lisävaurion muodostuminen, vähentää kipua ja tukea vauriokohtaa. Ensiapu on erityisen tärkeää urheiluvammoissa, jotta parenemisprosessi alkaisi mahdollisimman nopeasti. Puhutaan, että jokainen minuutti, jonka ensihoito viivästyy, pitkittää paranemista päivällä.

Urheiluvamma käynnistää elimistössä paranemiseen johtavan tapahtumasarjan, tulehduksen. Elimistö vastaa kudosvaurioihin lähettämällä vaurioalueelle soluja, joiden tehtävänä on rajoittaa vaurion laajenemista ja käynnistää paraneminen. Puristuksen eli kompression tarkoitus on vähentää vaurioalueen turvotusta, jotta paraneminen alkaisi nopeammin. Puristusta pidetään parhaimpana turvotusta vähentävänä keinona. Puristuksen tarkoitus on myös tukea vaurioaluetta ja helpottaa siten potilaan oloa. On kuitenkin huomattava, että liian kova puristus voi hidastaa paranemista. Puristukseen on sen vuoksi syytä käyttää aina elastisia siteitä.

Kylmähoito on myös olennainen osa paranemisprosessia. Kylmä ärsykkeenä saattaa pienemmissä vammoissa voittaa kivun tunteen, jolloin potilaan olo helpottuu. Kylmä vähentää turvotusta, koska kylmä hidastaa verenkiertoa supistamalla verisuonia. Kylmä hidastaa solujen aineenvaihduntaa ja vähentää niiden hapentarvetta. Kylmä rajoittaa erittäin tehokkaasti vaurioalueen kokoa. Ensiapuvaiheessa kylmähoitoa voi antaa vauriokohtaan 15-30 minuuttia, riippuen vaurion laajuudesta ja kylmäpakkauksen lämpötilasta. Kylmähoidossa on aina syytä varoa paleltumia. Iho on aina suojattava liialliselta kylmyydeltä.

Kohoasento on tärkeä, koska veri palautuu sydämeen laskimopaineen vaikutuksesta. Optimaalisen paranemisen takaamiseksi kohoasentoa pitäisi pitää useita tunteja vamman jälkeen.

NYRJÄHDYS

Nyrjähdyksessä nivel joutuu ulkoisen voiman vaikutuksesta normaalin liikeratansa ulkopuolelle tai normaalista poikkeavaan asentoon. Tällöin nivelsiteet venähtävät, repeävät osaksi tai kokonaan. Ennen normaaliin kuormitukseen palaamista niveltä on harjoitettava ja lepuutettava, kunnes voima ja liikelaajuus ovat palautuneet ennalleen. Nyrjähdyksen hoito kotona on kylmä, kohoasento, kompressio ja tukeminen.

REPEÄMÄ eli REVÄHDYS

Revähdys on lihaksen tai lihasta luuhun kiinnittävän jänteen vaurio. Sen syynä on ylirasitus, liiallinen venyminen, liian suuri suuri kuormitus tai kahden lihasryhmän voimatason epätasapaino. Ensiapuna on kylmä, kohoasento ja kompressio. Kuntoutuksessa käytetään vastus- ja venytysharjoituksia, joilla lihaksen voima ja kimmoisuus pyritään palauttamaan entiselleen.

LIHASKRAMPPI

Kramppi on äkillinen, erittäin voimakas lihaskouristus. Sen tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta siihen vaikuttavat useat seikat, kuten:
* ylikuormitus
* väsymys
* nestehukka
* puutteellinen ravitsemus (esim. magnesiumin, kaliumin tai B-vitamiinin puute)
* riittämätön palautuminen
* jäykkyys ja kankeus

Krampin hoitamiseen ei ole mitään yksiselitteistä keinoa. Yleisin lihaskrampin hoitomuoto on lihaksen venyttäminen. Myös lihaksen hierominen sekä lämpö/kylmähoito ovat tehokkaita krampin hoitamismuotoja. Krampin hoitamisessa on viisasta konsultoida ammattitaitoista henkilöä krampin hoitoa ajatellen.

SÄÄREN JA JALKATERÄN VAMMAT

Jalkaterässä on usein pieniä, mutta urheilijalle tai kuntoilijalle epämiellyttäviä vaivoja, kuten rakkoja, känsiä, jalkasientä tai varpaan kynsi voi kasvaa sisään.

POLVIVAMMAT

Polvi ei toimi ainoastaan sarananivelenä, vaan reisiluu myös kiertyy ja liukuu sääriluun paallä. Tästä johtuen polven nivel saattaa vammautua monin tavoin. Polven vammoissa joudutaan leikkaushoitoon useammin kuin muiden nivelten vammoissa. Polven tavallisimpia urheiluvammoja ovat ruhjevammat, nivelsiteiden venähdykset ja repeämät sekä kiertymävammat. Nivelsidevamman voi aiheuttaa esimerkiksi isku jalan ulkosivulle, jolloin sisäsivun nivelside venyy ja repeää. Kiertovamma syntyy, kun jalkaterä on paikallaan ja vartalo kiertyy. Kiertovammat vahingoittavat joskus nivelsiteitä, mutta tavallisimmin nivelkierukoita.

Muita, yleensä lievempiä polvivaurioita voivat aiheuttaa lihaksiston heikkous tai epätasapaino, ylirasitus tai toistuva rasitus, huono juoksutekniikka tai sopimattomat jalkineet.

Polvivamman arvioiminen kannattaa jättää aina ammattitaitoisen lääkärin käsiin; pahakaan polvivamma ei välttämättä aiheuta kovin voimakasta turvotusta tai kipua. Ensiapu on kuitenkin vammamekanismista riippumatta sama: kylmä, kohoasento ja paineside sekä ohjaus lääkärinhoitoon.

Lihasten vahvistaminen on paras tapa ehkäistä polvivammoja. Mitä kookkaampi ja vanhempi urheilija on, sitä vahvempia tulee polven alueen lihasten olla. Polvivammojen ehkäisemiseksi jalan takaosan lihasten tulisi olla voimaltaan ainakin puolet jalan etuosan lihasten voimasta. Reiden takaosan lihasten vahvistaminen on osoittautunut tehokkaaksi polvivammojen ehkäisijäksi. Lihastasapaino ja voima ovat välttämättömiä vammojen välttämiseksi. Voimaharjoituksissa urheilijan pitäisi kehittää kummankin jalan lihasryhmiä yhtä paljon.

SELÄN VAMMAT

Tavallisimpia selkävammoja ovat lievät venähdykset ja revähdykset sekä ruhjevammat. Syynä on usein äkillinen tai voimakas kiertyminen, suora isku tai suoritusvirhe. Selkävammaa on aina hoidettava varoen, kunnes on varmistettu, ettei siihen liity nikamamurtumia.

OLKAPÄÄN VAMMAT

Olkaniveltä liikuttavat uset eri lihakset. Mikä tahansa näistä lihaksista voi venähtää tai revetä. Vauriokohdan päälle asetetaan kylmäpakkaus. Aktiivinen kuntoutus on erittäin tärkeää mm. olkanivelen herkän jäykistymisen vuoksi. Hartiaseudun lihasvammojen tavallisimpia syitä ovat huonokuntoiset lihakset, ylirasitus, väärä suoritustekniikka ja riittämätön verryttely. Lihasten lisäksi vaurioita voi tulla muihinkin hartiaseudun pehmytkudoksiin. Hartialihaksen ympärillä on useita limapusseja, jotka voivat vaurioitua helposti.

Vaikka olkapään alueen verihuolto on suhteellisen heikko, pienet lihas- ja kudosvauriot paranevat nopeasti. Jatkuva ylirasitus voi kuitenkin johtaa jännetulehdukseen tai limapussien tulehtumiseen.

Kummeli Group Oy